Ryhmä	Seksinovellit
Otsikko	TAIVAS: osa 3/7
Laatija	Karv 8D
Julkaistu	19.10.2001 22:32:00
Teksti	Paluu arkeen tapahtui tiistaina, kun koulun jälkeen menin kotiin. Ongelmat saattoi haistaa jo ovelta... tuoretta pullaa. Mutsi leipoi aina, kun jokin vaivasi tai mä olin tehny jotain tyhmää. Ongelmia tiedossa ajattelin. "Juuso tules ottamaan pullaa."se huikkasi, kun kuuli mun rymistelevän sisään. "Ooke"vastasin miettien mistä on kyse. Keittiössä mutsi hääräsi yli-innokkaana mutta ei vihaisen oloisena. Ehkä vähän vaivautuneena. "Istu alas. Miten viikonloppu meni? Mulla olisi muutenkin vähän asiaa"se sanoi noin sekunnissa. Mietin mitä mä olin tehny. Oliko mutsi kuullut jostain mitä viikonloppuna oli tapahtunut. "Tota, millanen se sun uusi ihastus on?"Mutsi kysyi varovaisesti. Ei, ei tätä keskustelua. Tiesin tasan mihin se päättyisi. Mutsi pitäisi puolentunnin esitelmän seksistä ja seuraamuksista. "Ihan kiva. Mut pliis, älä rupee saarnaamaan" sanoin kyllästyneenä. "Selvä mutta nämä kuitenkin otat. Mä en välttämättä halua tulla vielä isoäidiksi" se sanoi ja ojensi pakkauksen kortsuja. "No sitä tuskin tarvii pelätä" sanoin ja punastuin korviani myöten. Yritin pitää naaman vakavana mutta se osoittautui vaikeammaksi, kuin koskaan. Henkka palasi mieleeni ja kuvittelin häntä raskaana. Oli pakko nauraa. "Juuso, tämä on vakava asia. Ymmärräthän mitä varomattomuudesta voi seurata" mutsi jatkoi edelleen vakavalla äänellä. "Hei kyl mä tiedän. Älä pelkää, ei susta tuu isoäitiä" sanoin ja tungin pullaa suuhun peittääkseni naurun. Kuva Henkasta raskaana nousi mieleeni ja silloin oli pakko häipyä. "mm hvää plaa"mumisin (suom. huom. hyvää pullaa) ja ryntäsin omaan huoneeseeni. Soitin Henkalle ja kerroin mutsin tempauksesta. Henkka tosin väitti, että mutsi saattoi olla oikeassa sillä kuukautiset olivat jo puolituntia myöhässä. Sovimme tapaavamme illalla koululla ja siinä samalla voisimme kysyä saako salille varattua vuoroja. Tanssiminen palasi jälleen mieleeni. Vaivuin ajatuksiini, kunnes ovelleni kolkutettiin. "Ruoka on valmis. Tule syömään" kuului mutsin ääni. Mietin vieläkö valistus jatkuisi mutta onneksi hän malttoi mielensä. Tapasin Henkan koulunportilla ja yhdessä menimme kysymään vahtimestarilta salin varaamisesta. Vapaita vuoroja oli iltaisin vain yksi, keskiviikkona seitsemästä kymmeneen. Tietenkin otimme sen. Ensimmäinen kerta olisi vasta kahden viikon kuluttua mutta se ei meitä haitannut. "Ulkopuolisia ei saa tuoda. Jos tuotte niin vuoro peruutetaan ja päätös on lopullinen" isokokoinen vahtimestari jyrisi. Totesimme yhteen ääneen, ettei meillä ollut aikomustakaan tuoda ketään muita paikalle. Vaksi ei näyttänyt uskovan vaan jatkoi: "Ymmärrän toki, että teidän ikäiset pojat ovat tyttöjen perään mutta sitä varten tämä on väärä paikka!" Hän sanoi tärkeänä. "No ei taatusti olla...Siis tuoda" Henkka sanoi ja tajusi miten lähellä oli paljastaa liikaa. Onneksivaksin mielikuvitus oli rajallinen niin kuin aikuisilla yleensäkin on. "Mä tarkkailen teitä. Menkääs nyt" vaksi sanoi vakavana. Ryntäsimme ulos naurusta tyrskyen. Turvallisen välimatkan päässä istuin maahan ja nauroin katketakseni. "Henkka jumankauta, täl menolla meist tietää koko kaupunki. Voitas melkeen laittaa nettiin koko juttu" pärskähtelin naurun lomasta. "Joo tarina meistä. Ei sitä kuitenkaa kukaan uskos" Henkka nauroi takaisin. "Ai niin, muuten tuutko vappuna meille? Meil on taas bileet" Henkka kysyi hetken kuluttua. Vappu, tosiaan aatto olisi jo seuraavana maanantaina. Ei kyllä kuulunut minun lempijuhliini. "Joo sopii, mutta ihan tiedoks, mä en hirveesti haluu lähtee kattomaan ulos, ku jengi yrjöö" puin ajatukseni sanoiksi. "Sopii mulle. Tuutsä meille jo viikonloppuna? Mutsi ja faija häipyy taas jonnekin ja Johan aikoo pitää bileet. Voidaan vaik seurata sivusta, jos ei huvita juhlia" Henkka sanoi. Arvasin, ettei Henkka halunnut olla yksin joten suostuin empimättä. "Mä voin vaik muuttaa teille, kunhan mutsi ei mene ihan hysteeriseksi sen seksuaalikasvatuksen kanssa" vastasin ja kaivoin taskusta aiemmin saamani näkkipaketin. "Juomukortsui" Henkka hihitti "Parempi nautinto molemmille" "Just joo, vähän kuin menis sadetakki päällä suihkuun" vastasin muistellen edellistä kertaa suihkussa. Henkan kasvoille kevätaurinko oli tuonut kevyen mutta tasaisen rusketuksen. Katselin häntä hetken aikaa ja huomasin kuinka tummansiniset silmät korostuivat rusketuksen ansiosta. "Hei tiesitsä muuten, et oot uskomattoman kaunis tai siis..."selitin ajatuksiani tajuten miten idiootilta kuulostin. Henkka katsoi takaisin ja tuttu piruileva ilme nousi hänen kasvoilleen. "Meinasitsä kosia vai.." hän ivaili tuijottaen syvälle silmiini. "Eiku mä... siis.. tota" sopersin hölmistyneenä. Henkka pisti sormen huulilleni ja kuiskasi "Älä nyt ota noin vakavasti... Mutta saattaisin vaikka suostuakin" hän sanoi hymyillen koko naamallaan. Se oli suurin kunnianosoitus mitä olin ikinä kuullut. Olin sanaton taas. Kuinka rakastinkaan häntä. "Varo vaa, saatan tehäkin niin, jos muutetaan Tanskaan" vastasin melkein tosissani. Jatkoimme matkaa kohti rantaa ja löysimme penkin puun suojasta, johon ulkopuolisten oli lähes mahdotonta nähdä. Juttelimme pitkään kaikesta mahdollisesta ja jossain vaiheessa Henkka nojautui olkapäätäni vasten. Tunsin hänen lämpönsä itseäni vasten ja pian en voinut vastustaa halua suudella häntä. Mitään sanomatta suutelin eikä Henkka luonnollisesti vastustellut. Ajantaju sekä koko ympäristö sulkeutui mielestämme, vain me kaksi olimme olemassa. Tuttu sävelmä keskeytti kuitenkin pian meidät ja kaivoin kännykkäni esiin. "Mutsi soittaa" vilkkui näytöllä itsepäisesti. Hetken ajattelin pistää varatuksi mutta muistin mitä päivällä oli tapahtunut. "Ei ehkä sittenkään järkevä ratkaisu" mutisin ja vastasin "Missä olet? Kello on jo lähellä puoltayötä. Heti kotiin." mutsi paapatti henkeä vetämättä. "Ooke, mä tuun. Sori mä en tajunnu aikaa" vastasin totuuden mukaisesti. "Sä oot taas sen tytön kanssa" mutsi totesi kyynisesti mutta ei vihaisena. "Juu mä tuun" vastasin ja lopetin puhelun. Sovimme Henkan kanssa tapaavamme koulussa ja painuin kotiin pikaista vauhtia. Mutsi ei kysellyt mitään, joten menin saman tien nukkumaan. Varmasti saisin kuulla vielä lisää vastaavia asioita, kuin päivällä mutta se ei huolettanut. Ajattelin Henkkaa myöhälle yöhön asti ja vielä neljältä aamulla katsoin kelloa. Kuitenkin uni tuli jossain vaiheessa mutta sekavat kuvat edellisaikojen tapahtumista sotkivat sitä. Aamulla tunsin oloni niin heikoksi, että päätin jäädä sänkyyn koko päiväksi. Lähetin Henkalle viestin tilanteesta ja hän toivoi pikaista paranemista. Iltapäivällä kuume nousi lähelle 38:aa mutta enemmän huolehdin pääsisinkö viikonloppuna Henkan luokse. Selitin mutsille jotain pääkivusta ja hän uskoi tietysti kultapoikaansa. Seuraavat päivät olivat vielä pahempia ja suurimman osan ajasta vain nukuin. Lauantaina sitten päätin olla terve vaikka järki muuta sanoikin. Kuume tosin oli kadonnut. Lähdin Henkalle puolenpäivän jälkeen ja vastaanotto oli iloinen. Tuntui, kuin olisimme ollut erossa vähintään vuoden... tai ainakin viikon. Johankin oli kotona ja hänen kutsumia vieraita saapui pitkin iltaa. Henkka haki pullon viiniä ja sulkeuduimme hänen huoneeseensa. Pullo kului vähän turhankin nopeasti ja pian tahdoimme molemmat lisää. "Mä haen, venaa vähä..." Henkka sanoi. Alkoholin sumentamat aivoni väittivät, ettei ollut järkevää juoda liikaa varsinkaan, kun olin juuri ollut kipeänä. "Älä viel mee" pyysin ja vedin Henkan sängylle. Suutelimme pitkään ja pian käteni olivat jo hänen paitansa alla. Käteni kietoutuivat jo tutuksi tulleen kiinteän rintakehän ympärille. "Muista, ettei me olla yksin" Henkka kuiskasi mutta viis veisasin siitä. Viini humisi päässäni ja haluni vain kiihtyivät. "Ei kai tänne kukaan tuu. Jutellaan vaan ja.." sanoin mutta toivoin jotain ihan muuta. "Nnnh okei" kuului epäröivä vastaus. Menimme kuitenkin varmuuden vuoksi peiton alle, ikään kuin se suojaisi, jos joku tulisi sisään. "Klonks" ovi meni jossain kiinni Jatkoimme läheisyydestä nauttimista. Suutelimme pitkään ja minä viis veisasin näkisikö joku. Viini hämärsi tajuntaani yhdessä rakkauden tunteen kanssa. "Sä oot oikeesti maailman paras ihminen" kuiskasin Henkalle. "Pam" ovi meni taas jossain kiinni. "Juuso hei, nyt ei voi mennä pidemmälle" Henkka sanoi, kun työnsin käteni hänen haarojen väliin. Tajusin, ettei alkoholin kanssa nämä hommat ollut ehkä sittenkään viisaita. "Totta, haetaan sitte se vinkku" vastasin, ehkä vähän pettyneenä. "Ooke, huomen voidaan tehä sitte jotain muuta"Henkka vastasi ja samassa Henkan kännykkä soi. Päätin pystyväni itsekin hakemaan juomat ja häivyin alakertaan. Johanin vieraat, sekä isäntä itse, alkoivat olla jo melkoisessa tuiskeessa. "Hei Juuso-boy, tuu hakee Johanin special paukku" Johan huusi musiikin yli . "Ooke, pistä parasta"sopersin takaisin ja pian minulla oli jokin sinertävä paukku kädessä. "Se piristää, usko pois"Johan sanoi silmät välkkyen. Jotain häijyä vilahti jälleen hänen kasvoillaan. "Niinkai ne kaikki mis on alkoholii" vastasin ja jokin varoitti minua juomasta Johanin drinkkiä. "Älä kuvittele tyhmiä" neuvoi alkoholin ääni päässäni ja niin pyysin pullon viiniä lisäksi. "Jep, juo toi niin mä haen" Johan vastasi iloisesti ja häipyi baarikaapille. Juoma maistui paremmalta, kuin mikään mitä ikinä olin maistanut. Muutamalla huikalla tyhjensin koko lasin. "Oho, varo ettei nouse liikaa päähän" Johan sanoi ja ojensi viinipullon minulle. "Ei enää enempää" varoitti ääni päässäni, kun hoipuin takaisin ylös. "Siin on vinkku, mulle riitti. Johan tarjosi jotain mikä vei jalat alta" sönkötin Henkalle ennen kuin rojahdin sängylle… tai oikeastaan sängyn viereen lattialle. "Miten sä oot noin pihalla" Henkka kysyi ja nosti minut sängylle. "Mä annoin sille vähän pirtuu, johtuiskohan siitä" vastasi ivallinen ääni ovelta. "Vitun homomuna! Mikä sua riivaa?" Kuulin Henkan huutavan takaisin. "Homo oot ite ja se just mua riivaa" Ne olivat viimeiset sanat mitkä kuulin ennen nukahtamistani. Tajusin kuitenkin, että lisää ongelmia oli tulossa. Aamulla mietin mitä tekisin. Muistikuvat illasta olivat vähäiset mutta en juurikaan välittänyt koko asiasta. Henkka oli tullut viereeni ja nukkui edelleen sikeästi. Katselin nukkuvaa enkeliäni hetken, miettien miten herättäisin hänet mahdollisimman mukavalla tavalla. Henkka nukkui hieman huulet raollaan tasaisesti hengittäen. En voinut vastustaa kiusausta vaan painoin kevyesti huuleni hänen huulilleen. "Mmmm"Henkka mumisi unissaan kääntyen selältä kyljelleen. Tulkitsin muminan tarkoittavan luonnollisesti jatka vaan. Puraisin kevyesti ylähuulesta ja painauduin tiukasti kiinni hänen kuumaan vartaloonsa. Siniset silmät rävähtivät auki ja kuumat huulet painautuivat tiukasti omiani vasten. Käteni vaelsivat pitkin jäntevää rintakehää, kunnes Henkka pysäytti minut hetken kuluttua hellällä otteella. "Meil on ongelma. Johan ei diggaa meijän yhdessäolosta. Se aikoo paljastaa kaiken, jos me ei niinku erota." Henkka sanoi vaikeana. Tuntui, kuin taivas olisi pudonnut niskaani. Kaikki onnelliset hetkemme syöksyivät silmieni ohi. "Mun siis pitää lähteä? Meitä ei siis ole enää? Eiks sul oo mitään vaikutusvaltaa tähän asiaan?" sanoin peläten pahinta. "Ei meitä mikään erota. Pidetään puolemme, niin ei oo mitään hätää. Kaikkeen on ratkaisu." Henkka naurahti. "Pidetään puolemme? Vittu mä oon jo ihan täynnä tätä ja sä vaan naurat? Mun puolest ei kohta olla missään." Sanoin vihaisena sekä itselleni, että koko tilanteelle. "No relaa vähä kultapoju, älä nyt siihen synnytä! Mä oon pahoillani täst kaikest." Henkka sanoi suudellen kevyesti kaulaani. Ajatukset pyörivät päässäni, kuin alushousut pesukoneessa. Mitään järkevää kokonaisuutta ei kuitenkaan löytynyt, joten keskityin huuliin, jotka hyväilivät kaulaani. Kietouduin tiukasti kiinni jäntevään vartaloon, ikään kuin hän häviäisi, jos päästäisin irti. Nautimme läheisyydestä jutellen niitä ja näitä. Noin tunnin kuluttua kännykkäni pärähti soimaan ja mutsi vilkkui näytöllä. "Juuso?" vastasin yrittäen kuulostaa mahdollisimman selväjärkiseltä. "No minä täällä. Tulisitko käymään kotona. Meille tulee vieraita ja olisi suotavaa, jos herra olisi paikalla" "Ooke mä tuun ehkä tunnin pääst" Sanoin hieman pettyneenä. Päätin lähteä samantien vaikka matkaan tuskin kuluisi kymmentä minuuttia. Alakerrassa Johan tuli vastaan yhtä ilmeettömänä, kuin aina. Ajattelin olla sanomatta sanaakaan mutta Johan oli eri mieltä. "Mikä on olo?" hän kysyi hymyillen viattomasti. "Enpä usko, että vois paljo parempi olla. Entäs neidillä?" heitin takaisin. Johanin ilme synkkeni ja tiesin, että olisi sittenkin ollut parempi olla vain hiljaa. "Sä pysyt vittu erossa Henkasta! Jos ei mee jakeluun niin se pistetään menemään. Ota eilisilta varotuksena" Johan lateli uhkauksensa. En uskaltanut riskeerata enempää, vaan painuin vähin äänin ovesta ulos. Miksi Johan vasta nyt ilmaisi inhonsa meitä kohtaan, vaikka olisi voinut tehdä asiansa selväksi heti alussa? Jos tarkoitus oli pelästyttää, niin siinä hän ainakin onnistui. Vieraat saapuivat juuri, kun olin vaihtanut "siistit" vaatteet päälleni. Onneksi minun ei tarvinnut seurustella heidän kanssaan pitkää aikaa, niinpä sulkeuduin omaan huoneeseeni vähin äänin. Tuntui ihanalta olla omissa oloissaan pitkästä aikaa. Heittäydyin sängylle miettien kaikkea tapahtunutta. Liian paljon liian lyhyessä ajassa. Ajatukseni pyörähtivät Johaniin ja hänen outoon käytökseensä. "Miten kaksoset voivat olla täysin identtiset mutta toinen niin erilainen" kysyin seinällä roikkuvalta Madonnan julisteelta. "Kyllä sä tiesit, että te joudutte kuseen! Ole iloinen, ettei käynyt pahemmin. Nyt unohdat koko jätkän, kun kukaan ei vielä tiedä liikaa!" Vastasi siveyspoliisi pääni sisällä. "Pää kiinni painajainen. Sulle en oo sanonu sanaakaan" mutisin takaisin vaientaen äänen jälleen kerran. Henkasta ei kuulunut sanaakaan koko päivänä ja iltaan mennessä aloin jo huolestua. Päätin soittaa vaikka hän oli luvannut soittaa minulle heti, kun mahdollista. "Soititte matkapuhelimeen, johon juuri nyt ei…"selosti suomen vihatuin mies korvaani. "Vittujen vittu. No kai mä sen koulussa viimeistään nään" ajattelin ja heitin kännykän laturiin. Venyttelin hetken ja yritin muutamaa uutta tanssikuviota, jotka Henkka oli opettanut mutta keskittyminen ei onnistunut. Henkan siniset silmät palasivat kerta toisensa jälkeen mieleeni ja päätin siirtyä suihkun puolelle ajattelemaan asioita. Peilistä vastaan katsoi väsyneen näköinen, hieman ruskettunut ja hirveän stondiksen omaava nuorimies. "Joku taitaa tosiaan tarvita kylmän suihkun" ajattelin katsoen itsepäisesti seisovaa elintäni. Tajusin vasta silloin kuinka kauan olin jo ollut ilman minkäänlaista tyydytystä. "Vittu yli viikko! Ihan ehdoton ennätys! Joku saa kovan paketin" mietin päättäen jättää koko homman Henkan vastuulle. Suihkun jälkeen olin jo niin väsynyt, etteivät silmäni pysyneet auki. Tarkistin vielä, että ainuttakaan viestiä tai puhelua ei ollut saapunut, ennen kuin painuin viileiden lakanoiden väliin ja ummistin silmäni. Aamulla kiire kouluun oli jälleen päätähuimaava. Onnittelin itseäni viisaudesta käydä illalla suihkussa ja syöksyin tuttu Battery tölkki kädessä kohti koulua. Henkka istui omalla paikallaan luokan perällä katse harhaillen jossain taulun yläreunan ja katonrajan välillä. "Moi. Jätkällä ei ollu eilen kännykkä päällä" puhisin hengästyneenä. Sinisissä silmissä välähti tuttu iloisuus mutta vain sekunnin murto-osan verran. "Joo mä unohdin. Tuli vähän ongelmia mut puhutaan hei myöhemmin. Nähään salilla, mä kerron sitten" Henkka vastasi kääntäen katseensa pikaisesti pois. "Ooke sitte." sanoin hämmästyneenä yhtäkkisestä etäisyydestä. Henkka ei koulussa sanonut enää sanaakaan ja häipyi aina tuntien jälkeen nopeasti omille teilleen. Vuoromme salille olisi vasta keskiviikkona mutta päätin malttaa mieleni siihen asti. Mutsi huomasi tietenkin heti, ettei kaikki ollut kunnossa. Mieleni teki kertoa kaikki mutta en kuitenkaan uskaltanut. "Hei ukkoseni, onko kaikki ok?" se kyseli vähän väliä. "Joo joo. Kaikki ok, mul vaan on vähän outo olo vielä, kun olin kipee." tuli vakiovastauksekseni. "Lapsi ei voi olla äitiään viisaampi…En minäkään sokea ole." mutsi sanoi viimeisellä kerralla, kun en suostunut vastaamaan. Keskiviikko kuitenkin saapui ja illalla olin salilla reilusti etuajassa. Olin juuri vaihtanut päälleni valkoiset shortsit, kun Henkka saapui sisään. Sanaakaan sanomatta hän halasi minua pitkään. "Mikä on noin pahasti… Kerro pliis" pyysin miettien kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. "Johan on päättäny tuhota meijät… siis se tosissaan aikoo saada meidät erotettua. Mutta niinku mä sanoin mikään ei meitä erota. Pitää vaan keksiä miten pystytään salaamaan tää kaikki" Henkka selitti hiljaisella mutta vakaalla äänellä. Aivoni raksuttivat hetken, kunnes kaikki oli päivänselvää. Viha ja pelko räjähtivät päässäni. Tilanne selkeytyi hetkessä silmieni eteen. "Se saatana seuraa meitä. Miten sä tänne pääsit?" melkein huusin. "Älä huoli siitä. Nyt nautitaan nää muutama tunti" Henkka vastasi edelleen hiljaisena. Kädet kiertyivät ympärilleni ja sinisissä silmissä loisti luottamus. Ainoastaan shortsit päällämme kietouduimme toisiimme. Kaikki ajatukseni keskittyivät vain tähän hetkeen. Tunsin Henkan kovan kalun painautuvan reittäni vasten. Kaaduimme patjalle ja pian päällämme ei ollut yhtään mitään. Kierähdin Henkan päälle ja viikon huomiotta ollut kaluni ilmoitti olemassa olostaan. Henkka suuteli kiihkeämmin, kuin koskaan ja tunsin hänen peniksensä painautuvan alavatsaani vasten. Henkan käsi painui jalkojeni väliin ja seurasin esimerkkiä. Tunsin hieman suolaiselta maistuvien huulien painuvan omilleni, kielen raottaessa huuliani. Painoin sormeni kevyesti aukolle ja Henkka oli heti tilanteessa mukana. Hän kieräytti itsensä päälleni ja pian tunsin kuuman aukon painautuvan kivikovaa kaluani vasten. Hitaasti hän laskeutui alaspäin, antaen lihasten rentoutua, varren upotessa aina pohjaan asti. Hetken kuluttua lantio alkoi liikkua rytmikkäästi ja tunsin läheneväni taivasta. Orgasmi tuli rajuna, Henkan edelleen ratsastaessa päälläni. Tarrasin hänen kaluunsa ja tunsin kuuman aukon alkavan supistelemaan tiukasti. Maailma ympärilläni muuttui siniseksi ja tajusin olevani määränpäässäni, taivaassa. Laskin kaiken syvälle sisään ja tunsin, kuinka kuumat syöksyt laskeutuivat pitkin vatsaani ja rintaani. Henkka siirtyi viereeni, pistäen jotain rauhallista musiikkia soimaan stereoista salin taka-osassa. "Kuule, mul on aika älytön ajatus miten ratkastaan tää juttu. Mä kerron heti, kunhan saan kaiken järkevästi järjestettyä" Henkka sanoi ja tuttu iloinen tuikahdus välähti hänen silmissään. "Ooke… Mutta millon me tavataan taas?" kysyin huomaten ikävöiväni häntä jo nyt. "Pian. Käytetään netissä jotain chattia niin mä kerron. Mutta viimeistään viikon kuluttua täällä. Koulussa ei voida nyt olla missään tekemisissä." Henkka selitti hiljaisella äänellä. "Muista, et mä rakastan sua. Aina" sanoin katsoen syvälle sinisiin silmiin. "Niin mäki sua. Parempi, et lähetään eri aikaan. Mä meen ekana." Henkka sanoi päättäväisenä. "Mä viestitän missä chatissa huomenna" hän sanoi ja lähti. Epätoivo alkoi jälleen vaivata mieltäni. Miksi emme voineet vain olla rauhassa? Minkä ihmeen idean se oli saanut? JATKUU

Klikkaa ylös